Moderoimaton etäkäytettävyystestaus Suomessa

Allekirjoittaneen olisi tarkoitus testata TKrekryn uutta ylläpitotyökalua kolmella terveyskeskuskäyttäjällä pahimpien käytettävyysmokien löytämiseksi ja korjaamiseksi ennen sivuston julkaisua (tästä mahdollisesti lisää myöhemmin). Testeihin valmistautumisen johdosta ja siitä syystä, että Nielsenin Jakob kirjoitti minulle viikko sitten maanantaina sähköpostia (suosittelen vaikka et käytettävyysammattilainen olisikaan), kirjoitan muutaman säkeen etänä järjestettävästä moderoimattomasta käytettävyystestauksesta Suomessa.

”Unmoderated Remote Usability Testing” tarkoittaa lyhyesti käytettävyystestin järjestämistä siten, että testihenkilöt suorittavat omalla päätelaitteellaan netin välityksellä käytettävyystestin testitehtäviä ilman, että käytettävyysasiantuntija ohjaa testisession etenemistä. Kukaan ei myöskään tarkkaile tehtävien suorittamista reaaliajassa vaan testistä saa jälkeenpäin jonkinlaisen koosteen, joka saattaa sisältää ruudunkaappaus/video/audio -nauhoituksen, sanallisia kommentteja jne. Variaatioita tämän kehyksen sisältä sitten varmasti löytyy useita.

Nielsenin uutiskirjeen toinen artikkelilinkki ohjasi juttuun missä käsiteltiin sopivan online-työkalun valintaa näiden testien järjestämiseksi. Tarkoitukseni ei ole tässä toistaa jutun asioita, vaan jokaisen kannattaa lukea se itse. Itselläni ei ole näistä työkaluista kokemusta, mutta ideatasolla ne vaikuttavat lupaavalta. Esim. kuluttajien rekrytointi testihenkilöiksi voi olla haastavaa tai ainakin työläämpää, kuin organisaation sisäisten käyttäjien. Hyvän työkalun potentiaali piileekin juuri siinä, että sen avulla saataisiin rekrytoitua haluttua kohderyhmää edustavat testihenkilöt hyvin pienellä vaivalla. Mutta kun ollaan Suomessa ja tehdään verkkopalveluita suomalaisille, niin tämä potentiaali jää varmasti hyödyntämättä, koska en jaksa uskoa että näiden palveluiden testihenkilökäyttäjinä olisi kovinkaan montaa suomalaista. Toisaalta näiden palveluiden kautta voi olla haastavaa rekrytoida henkilöitä, jotka eivät käytä nettiä (!) tai käyttävät sitä vähän. Testihenkilöiden edustavuuden kanssa saa siis olla tarkkana kuten aina.

Asiaa ennenkin pohtineena, päätin nopeasti vilkaista Nielsenin listaamat kuusi työkalua ja selvittää toimivatko ne muuten kuin amerikaksi. Alla olevassa taulukossa on listattu kukin työkalu, mitä aiheesta löytyi palvelun FAQ:sta ja mitä he vastasivat lähettämääni sähköpostitiedusteluun aikeista laajentaa toimintaa Suomeen.

# Työkalu FAQ kansainvälisyydestä Vastaus sähköpostiin
1 http://www.trymyui.com/ Potentiaalisia testihenkilöitä on mahdollista suodattaa maan ja asuinpaikan mukaan ja ilmeisesti itse rekrytoidut testihenkilöt on mahdollista tuoda palveluun. ”… no. There just isn’t enough demand to internationalize and recruit Finnish testers. ”
2 http://openhallway.com/ Potentiaalisia testihenkilöitä ei ole mahdollista rekrytoida työkalun kautta, vaan ne on hankittava itse ja tuotava palveluun.
3 http://www.userlytics.com/sitepublic/ Potentiaalisia testihenkilöitä voi rekrytoida palvelun kautta Yhdysvalloista, Kanadasta ja UK:sta, käyttää 3. osapuolta rekrytointiin tai tuoda itse omat testihenkilöt. ”We do not have any specific plans for Finland, but have done many studies around the world including both Norway and Denmark; if you let us know the scope of the project you are interested in we can let you know if it is something we could do and what the cost might be. ”
4 http://www.usertesting.com/ Potentiaalisia testihenkilöitä voi rekrytoida palvelun kautta Yhdysvalloista, Kanadasta ja UK:sta tai tuoda itse omat testihenkilöt. ”While we don’t have specific statistics, it’s very likely that we have some Finnish users on our panel. You can specify Finnish users by including it as a requirement in your test’s “Other Requirements” field. For example, you could write, “Only take this test if you are in Finland.” Users will see this requirement when they view your test and will then self-select based on the criteria. If for some reason a user incorrectly self-selects, let us know and we’ll gladly cancel the test and either provide a free replacement test or refund a test credit. Additionally, if our user panel does not have enough Finnish users to support your testing needs and some of your tests are not completed, let us know and we’ll cancel and refund any unfilled tests… let us know if we can help in any way, we do most of our work on a custom recruitment basis, worldwide.”
5 http://www.userzoom.com/ Potentiaalisia testihenkilöitä voi rekrytoida 3. osapuolten välityksellä, työkalun avulla omalta verkkosivustolta, tuoda itse omat testihenkilöt jne. Itse työkalu on lokalisoitu englanniksi, espanjaksi, ranskaksi, saksaksi, hollanniksi, japaniksi, ruotsiksi, italiaksi, venäjäksi, puolaksi, kiinaksi, kreikaksi ja koreaksi. ”We can test anywhere in the world. In fact we have just completed studies in Finland with one customer and have another launching next week. On one study the customer did the recruiting by themselves and on the other we did via an independent panel company.”

 

6 http://whatusersdo.com/ Potentiaalisia testihenkilöitä voi rekrytoida palvelun kautta Yhdysvalloista, UK:sta, Australiasta, Ranskasta, Saksasta, Irlannista, Italiasta, Alankomaista ja Espanjasta. ”At the moment we do provide international testing across Europe, however not in finnish at this stage. All current tests can be performed in English and for some countries we also provide local language panels.

If the requirement you have is significant in size and duration we can work with you to set up a Finnish panel and local language support, I will gladly discuss this with you.”

Näiden lisäksi Daniel Koskisen mukaan (2009) http://www.loop11.com/ olisi käännetty suomeksi ja ilmeisesti palveluun voi tuoda omat testihenkilöt tai rekrytoida ne kolmannen osapuolen kautta.

Uskon, että kaikki mainitut työkalut ovat käyttökelpoisia ja käytettävissä Suomessa (mutta ei välttämättä suomeksi), mutta ainakaan tämä alustava silmäys ei lupaa hyvää suomalaisten testihenkilöiden rekrytoimiselle palvelun kautta. Tosin mainittuja kolmansia osapuolia, eli yrityksiä joille varsinainen rekrytointi on ulkoistettu, kannattaisi tutkia lisää.

Olisiko tässä suomalaisille yrityksille, jotka toimeksiantoina metsästävät markkinointitutkimuksiin osallistujia, bisnestä ja tilaisuus verkostoitua näiden palveluntarjoajien kanssa? Ehkä joku muu tietää ja ehkä näin on jo tapahtunut?

Googlettamalla löytyi yksi suomalainen palvelu / yhteisö, jonka jäseniä ilmeisesti hyödynnetään Suuntaamo-nimisen yrityksen tekemissä käyttäjätutkimuksissa ja käytettävyystesteissä ks. http://www.suuntaajat.fi/fi/faq.

Toinen kysymys mikä tulee mieleen on se, että miksi palveluita on noinkin suuri määrä? En tutustunut hinnoitteluun tai ominaisuuksiin mistä vastaus saattaa löytyä, mutta luulisi että vähemmälläkin kilpailulla pärjäisi. Smashing Magazinen jutussa vuodelta 2011 on listattu melkoinen liuta työkaluja, joiden joukosta Nielsenin mainostamasta kuudesta löytyy neljä. Täältä löytyy edelleen työkaluja ja vertailutaulukkoa: http://remoteresear.ch/tools/.

Itseäni kiinnostaisi kuulla muilta alan ammattilaisilta mahdollisia kokemuksia listatuista työkaluista tai muuten vaan mielipiteitä aiheesta. Kommentit osiossa on tilaa😉

Sivuhuomiona on mielenkiintoista todeta, että näiden palveluiden FAQ:t ohjaavat käyttäjää Nielsenin ja kumppanien aikanaan suosittelemaan viiteen testihenkilöön per testi (seuraavaksi pitäisi tarkistaa laskuttavatko palvelut asiakasta osallistujien mukaan), mutta valistunut käytettävyystestaaja luonnollisesti päättää itse mikä on sopiva määrä ks. http://www.measuringusability.com/blog/five-for-five.php ja http://www.measuringusability.com/five-users.php.

3 kommenttia artikkeliin ”Moderoimaton etäkäytettävyystestaus Suomessa

  1. Kun menetelmä on näin hajautettu, ottaisin testiin hieman enemmän käyttäjiä kuin kolme, ehkä vaikkapa muualla suositeltu viisi. Kolmella käyttäjälläkin varmasti löytyy parannusehdotuksia, mutta priorisointi ja asioiden laittaminen asiayhteyteen voi olla vaikeaa, kun ei ole suoraa vuorovaikutusta eikä selvästi toistuvia malleja (pattern) kolmella käyttäjällä ehkä vielä ala hahmottua.

    Itse olen tehnyt etäkäytettävyystestausta näytönjako + ääni -tyyppisten etäkokoustyökalujen yli, kun palvelussa on ollut käyttäjiä ympäri maailmaa. Mietin, onko tässä jokin selvä etu moderoimattomasta etätestauksesta vs. perinteinen käytettävyystestaus? Miksei kyllä tuollainenkin malli voisi toimia.

    1. Käytettävyystestit tuli pidettyä eilen ihan perinteisellä mallilla. Kolme käyttäjää sopi hyvin logistiikkaan, mutta neljäkin olisi mennyt. Etätestaus tämän projektin puitteissa kiinnostaa, koska nykyiset 150 jotain käyttäjää työskentelevät ympäri Suomea. Kirjoitan testikokemuksista lisää ensi viikolla.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s