Avainsana-arkisto: tavoitteet

2kk julkaisun jälkeen, mitä kävijätilastot kertovat

Tkrekry.fi:n julkaisusta on nyt kulunut reilu kaksi kuukautta ja on aika katsoa hieman kävijätilastoja. Miten meillä menee? Tätä ennen kuitenkin mennään hieman taaksepäin ja tarkastellaan sivuston tavoitteita uudemman kerran.

Tavoitteet

Keväällä kirjoitin TKrekryn tavoitteista ja mittareista juttua ja tuskailin mittaamisen utuisuutta, kun sivustolla ei ole selkeitä toimintokutsuja (call-to-action) joiden käyttöä mitata. Tämä ei sinänsä ole muuttunut mihinkään, mutta ajattelin että ei ole haitaksi, jos tavoitteita ja mittareita tarkastellaan uudestaan web-analytiikkaguru Avinash Kaushikin mallin avulla. Malli tarjoaa yksinkertaisen sapluunan, jolla tunnistetaan sivustoon liittyvät liiketoiminnan tavoitteet, sivuston tavoitteet, mittarit tavoitteille, tavoiteluvut kullekin mittarille sekä asiakassegmentit joiden avulla tehdä analyysiä. Myös Google käyttää tätä mallia Analytics- koulutusmateriaalissaan ks. esim. video:

Seuraavassa taulukossa on kuvattu TKrekry ko. mallin läpi tarkasteltuna tämän hetken ymmärryksemme mukaan.

Liiketoiminnan tavoite: Lääkärien ja hammaslääkärien terveyskeskuksiin rekrytoinnin tukeminen.

Strategiat:

1) Terveyskeskuksessa työskentelystä kertominen 2) Lääkärien ja hammaslääkärien rekrytointiin liittyvien yhteydenottojen lisääminen
Tavoite 1:
Käyttäjät lukevat terveyskeskuksessa työskentelystä
Mittari 1:
???

Tavoiteluku 1:
???

Tavoite 2:
Käyttäjät katsovat työpaikkailmoituksia ja ottavat yhteyttä terveyskeskukseen

Mittari 2:
Työpaikkailmoitusten konversioaste
Ilmoitusten lataukset

Tavoiteluku 2:
???

Tavoite 3:
Käyttäjät katsovat terveyskeskusten esittelyjä ja ottavat yhteyttä terveyskeskukseen

Mittari 3:
Terveyskeskusten esittelyjen konversioaste
Esittelyjen lataukset

Tavoiteluku 3:
???

Segmentit:
liikenteen lähteet, päätelaitteet jne.

Ensimmäisen tavoitteen mittari pitäisi siis vielä kehittää, kuten myös tavoiteluvut kaikille mittareille. Koska tälle sivustolle tavoitelukujen laskeminen terveyskeskusten rekrytoinnin tulosten kautta ei ole mahdollista (ainakaan tänä päivänä), joudutaan tyytymään historian määrittämän lähtötason parantamiseen.

Vuoden 2013 syys-lokakuussa 23,91% (ka. 940 / kk) vierailuista johti sivuille joissa kerrottiin terveyskeskuksessa työskentelystä. 2014 tammi-heinäkuussa vastaava luku oli 24,47% (830 / kk). Mittarin 1 tavoiteluvun pitäisi olla suurempi kuin nämä.

Vuoden 2013 syys-lokakuun vertailujakson konversioaste työpaikkailmoituksille oli 12,12% ja ilmoituksia ladattiin keskimäärin 906 kertaa / kk. 2014 tammi-heinäkuussa vastaava luvut olivat 11,97% ja 702 / kk. Mittarin 2 tavoiteluvut pitäisivät siis olla suuremmat kuin nämä.

Tavoitelukua 3 ei sen sijaan voida määrittää menneisyyden perusteella, koska vanhalla sivustolla ei ollut erillisiä esittelysivuja terveyskeskuksille.

TKrekryn malli näyttää seuraavalta, kun päivitetyt tiedot syötetään pyöristäen taulukkoon.

Liiketoiminnan tavoite: Lääkärien ja hammaslääkärien terveyskeskuksiin rekrytoinnin tukeminen.

Strategiat:

1) Terveyskeskuksessa työskentelystä kertominen 2) Lääkärien ja hammaslääkärien rekrytointiin liittyvien yhteydenottojen lisääminen
Tavoite 1:
Käyttäjät lukevat terveyskeskuksessa työskentelystä
Mittari 1:
Ko. sisältöjen konversioaste
Ko. sisältöjen lataukset

Tavoiteluku 1:
> 25% konversio
> 983 / kk sivulatausta

Tavoite 2:
Käyttäjät katsovat työpaikkailmoituksia ja ottavat yhteyttä terveyskeskukseen

Mittari 2:
Työpaikkailmoitusten konversioaste
Ilmoitusten lataukset

Tavoiteluku 2:
> 13% konversio
> 906 / kk sivulatausta

Tavoite 3:
Käyttäjät katsovat terveyskeskusten esittelyjä ja ottavat yhteyttä terveyskeskukseen

Mittari 3:
Terveyskeskusten esittelyjen konversioaste
Esittelyjen lataukset

Tavoiteluku 3:
???

Segmentit:
liikenteen lähteet, päätelaitteet jne.

Tästä esimerkistä jälleen nähdään, että mittaamisen suunnittelu ei ole helppoa TKrekryn tyyppiselle sivustolle, jolta konkreettiset toiminnot puuttuvat. Tietenkin eräs tapa mitata sisältösivustoa on se, kuinka paljon sen sisältöä jaetaan eteenpäin esim. sosiaalisessa mediassa. Tästä aiheesta ehkä lisää myöhemmin.

Sivulatausten määrä ei myöskään ole hyvä mittari, koska emme oikeasti voi tietää, että lukiko sivun ladannut käyttäjä sen sisällön. Toki voisimme asettaa mittarille reunaehtoja esim. että konversiosivulla pitää viettää vähintään 30 sekuntia aikaa ennen kuin sivulataus lasketaan konversioksi tai voisimme laukaista ja raportoida GA:han tapahtuman, kun sivu on vieritetty loppuun jne. jne. Vaikka erilaisilla tempuilla sivulatausmittarista saataisiin ainakin näennäisesti parempi ei sen lähtökohtaista heikkoutta saa koskaan poistettua.

Raportointia

No miten sitten kävi? Seuraavassa taulukossa on muutamia havaintoja, joissa vertaillaan 2014 syys-lokakuuta vastaavaan jaksoon 2013 ja tammikuu-heinäkuun 2014 keskiarvoihin. En ottanut elokuuta mukaan vertailuun, koska uusi sivusto julkaistiin kesken elokuun. Kummakin vertailujakson lukujen perään on laskettu prosenttiosuus siitä mihin suuntaan ja kuinka paljon tunnusluku on kehittynyt suhteessa tähän päivään.

# mittari 2014 syys-lokakuu 2013 syys-lokakuu 2014 tammi-heinäkuu
1 kävijät / kk 2105 3261 (-35%) 2742 (- 23%)
2 bounce rate 41,95% 55,96% (- 25%) 59,34% (- 29%)
3 sivulataukset / vierailu 3,16

2,48 (+ 27%)

2,71 (+17 %)
4 työpaikkailmoitusten lataukset / kk 1351 906 (+ 49%) 702 (+ 93%)
5 työpaikkailmoitusten konversio % 26,46% 12,12% (+ 118%) 11,97% (+ 121%)
6 terveyskeskusten sivulataukset / kk 1701
7 terveyskeskusten konversio % 27,97%
8 muiden sisältöjen sivulataukset / kk 380 940 (- 60%) 830 (- 54%)
9 muiden sisältöjen konversio % 9,71% 23,91% (- 59%) 24,47 (- 60%)

Sivuston keskimääräinen kävijämäärä on laskenut huomattavasti. Pääsyyllinen liikennemäärän laskuun on se, että hakukoneista on tullut keskimäärin vähemmän vierailuja / kk sivustolle syys-lokakuussa (1457 kpl) kuin vastaavana aikana 2013 (2722 kpl, – 46%) tai tammi-heinäkuun (2312 kpl, – 37%) vertailujaksolla. Kaikkia vanhan sivuston sivuja ei saatu uudelleenohjattua uudelle sivustolle. Amazon S3 mahdollistaa vain 50 URL:n uudelleenohjauksen per bucket, mikä on saattanut vaikuttanut sivuston näkyvyyteen Googlen hakutuloksissa, kun Googlebot on kohdannut 404 statuksia seurattuaan linkkejä vanhalle sivustolle. Tärkeimmät sivut kuitenkin saatiin uudelleenohjattua, joten uskallan väittää että tämä vähentynyt liikenne ei ole laadultaan ehkä parasta mahdollista.

Toisaalta sisältösivujen tekstiä karsittiin ja tiivistettiin jonkin verran, otsikot ovat muuttuneet jne., joilla toki on myös vaikutusta sivujen hakukonenäkyvyyteen. Taulukon rivit 8 ja 9 paljastavat melkoisen tiputuksen sisältöjen kulutuksessa. On myös mahdollista, että Googlen algoritmien päivitys ja ihan vain kausittainen vaihtelu ovat vähentäneet hakuliikennettä.

Sittemmin haun kautta tulevan liikenteen määrä on alkanut taas kasvaa. Alla olevasta kuvasta nähdään miten sivuston esiintyminen Googlen hakutuloksissa on kehittynyt (uusi sivusto julkaistiin 23.8.).

Webmaster Tools - Search Queries
Webmaster Tools – Search Queries

Laskenut bounce rate ja nouseva työpaikkailmoitusten nouseva konversio puhuvat sen puolesta, että uuden sivuston toteutuksessa jotain on tehty oikein. Erityisesti mobiililaitetta käyttäneiden vierailijoiden bounce rate on laskenut (-38%) vuoden takaisesta ja sivustolla vietetty aika, tehdyt sivulataukset ja työpaikkailmoitusten konversioaste (9,04% → 28,55% = +216% !!!) ovat kasvaneet. Tämä johtuu osittain yleisestä Internetin käytön kasvusta mobiililaitteilla, mutta myös siitä että uuden sivuston responsiivinen käyttöliittymä palvelee paremmin käyttäjiään.

Sivuston latausajat ovat myös parantuneet mikä tietenkin vaikuttaa positiivisesti myös sivuston käytön tunnuslukuihin. Latausnopeudet ovat merkittävä osa minkä tahansa tuotteen tai palvelun käyttökokemusta. Uudella sivustolla sivun keskimääräinen latausaika on 1,13 sekuntia kun vanhalla se oli 3,65 (- 69%). Tästä pitäisi olla etua myös hakukonenäkyvyydessä, koska ainakin Googlen pitäisi huomioida sivuston latausajat jollain tavalla algoritmissaan. Googlebotin silmin tilanne näyttää myös nopeutuneen merkittävästi ks. kuva alla.

Webmaster Tools - Crawl Stats
Webmaster Tools – Crawl Stats

Yhteenveto

Lyhyestä virsi kaunis. Seuraavassa yhteenvetona kolme vinkkiä sivustojen suunnitteluun ja toteutukseen hakukoneiden näkökulmasta katsottuna:

  1. Suunnittele sivuston tavoitteet, mittarit ja tavoiteluvut jo konseptia luotaessa. Laskeminen voi olla työlästä, mutta kuten aikaisemmin jo totesin, niin jokainen investointi pitäisi olla numeroin perusteltavissa. Call-to-actionit ohjaavat käyttäjien toimintaa haluttuihin tavoitteisiin ja helpottavat myös mittaamista konkreettisesti.
  2. Tee itsellesi sivuston konseptia tai viimeistään sisältöä luotaessa SEO-tarkistuslista, jolla pidät huolen siitä että sisällöntuotannossa ja teknisessä toteutuksessa tulee kaikki tarpeelliset asiat huomioitua ja tehtyä. Priorisoi lista, koska jostain pitää kuitenkin aina tinkiä.
  3. Sisältöstrategiaa tehtäessä, sisältöä inventoitaessa ja tuotettaessa kannattaa laatia jo suunnitelma sille miten vanhat sivut tullaan uudelleenohjaamaan (301) uusiin, jos/kun URL-rakenne muuttuu. Analytiikan avulla on myös selvitettävissä se, mitkä useimmiten toistuvat väärin kirjoitetut osoitteet kannattaa uudelleen ohjata varsinaiselle sivustolle. Pidä huoli, että sivustolla on 404-statuksen palauttava 404-sivu, josta botit pääsevät eteenpäin jos varsinaista sivua ei löytynyt.

Tavoitteet ja mittarit

Kaikella liiketoiminnalla tulee olla toimintaa ohjaava visio ja mitattavat tavoitteet, myös www-sivustolla kun se on osa organisaation liiketoimintaa. Organisaation asiakkailla on myös omat tavoitteensa, joihin päästäkseen he saattavat sivustoa käyttää. Joskus nämä käyttäjien tavoitteet saattavat olla ristiriidassa liiketoiminnan tavoitteiden kanssa. Tässä jutussa pohditaan millaisia tavoitteita pääasiallisesti informaatiosisältöiselle sivustolle voisi asettaa ja miten niitä mitataan.

Verkkosivustojen tavoitteista yleisesti

Tavoitteita voidaan luokitella (ja analysoida) monella eri tavalla, mutta tässä yhteydessä meille riittää jako kolmeen ryhmään:

  1.        Liiketoiminnan tavoitteet
  2.        Sivuston tavoitteet
  3.        Käyttäjien tavoitteet

Sivuston tavoitteet johdetaan liiketoiminnan tavoitteista esim. jos organisaatiolla on tavoitteena kasvattaa varaosamyyntiä 15%, niin tästä voidaan johtaa verkkosivustolle tavoitteeksi kasvattaa saatujen liidien määrää 40%. Näiden tavoitteiden tulisi olla ns. fiksuja (SMART) tarkoittaen että ne ovat esim. (kukin valitkoon mieleisensä attribuutit):

  •          Yksiselitteisiä (Specific)
  •          Mitattavia (Measurable)
  •          Toimintaa ohjaavia (Actionable)
  •          Olennaisia (Relevant)
  •          Seurattavia (Trackable)

Tavoitteet voidaan tietenkin luokitella edelleen päätavoitteisiin ja toissijaisiin tavoitteisiin.

Hyvien tavoitteiden suunnittelu on haastavaa (kuten seuraavassa osiossa nähdään). Verkkokaupoille, B2B-sivustoille, asiointipalveluille jne. toiminto-orientoituneille sivustoille yleensä kuitenkin löytyy sopivalla järkeilyllä sopivat tavoitteet ja niihin osuvat mittarit. Informaatiosivustoille, joiden sisällön kuluttaminen on ilmaista eikä vaadi rekisteröintiä, tavoitteiden ja mittareiden suunnittelu on huomattavasti utuisempaa puuhaa.

TKrekryn tavoitteet ja mittarit

Juttusarjan ensimmäisessä TKrekryn taustoja käsittelevässä osassa sivustolle listattiin seuraava tarkoitus ja visio:

TKrekry on verkkosivusto, jonka tavoitteena on tukea ja tehostaa lääkärien ja hammaslääkärien rekrytointia terveyskeskuksiin:

  • Kertomalla mitä työskentely terveyskeskuksessa on ja mistä terveyskeskuksen palkkalistoilla olevan lääkärin tai hammaslääkärin palkka muodostuu.
  • Ilmoittamalla terveyskeskusten avoimista työpaikoista (ainoastaan lääkärit ja hammaslääkärit tässä vaiheessa).
  • Tekemällä yhteydenoton terveyskeskuksen rekrytoinnista vastaaviin henkilöihin mahdollisimman helpoksi.

Visio: TKrekry on ensimmäinen ja tärkein tiedonlähde jokaiselle uutta työpaikkaa hakevalle lääkärille tai hammaslääkärille. TKrekry palvelee sekä terveyskeskusten, että työnhakijoiden tarpeita olemalla selkeän informatiivinen ja käytettävä verkkopalvelu.

Sivuston päätavoite on siis tukea ja tehostaa lääkärien ja hammaslääkärien rekrytointia terveyskeskuksiin lähinnä kasvattamalla terveyskeskuksille tulevien liidien eli työnhakijoiden yhteydenottojen määrää. Tämän tavoitteen selkeä mittari olisi tieto siitä, kuinka moni terveyskeskukseen työllistyneistä on saanut paikan TKrekryn avustamana (ja ovatko he ottaneet yhteyttä suoraa vai jonkin ilmoituksen tiimoilta). Ikävä kyllä tämän tiedon keräämiseen ei ole resursseja.

On siis yritettävä mitata jotain muuta ja tätä varten sivuston tavoitetta on jatkojalostettava, jotta siitä saadaan fiksu. Jos asiaa ajatellaan edelleen käyttäjän näkökulmasta, niin ensisijaisen käyttäjäryhmän (työpaikkaa etsivät lääketieteen opiskelijat tai vastavalmistuneet) tärkein tavoite on saada itselle sopiva työpaikka. Sivuston vastaa tähän tarpeeseen tarjoamalla terveyskeskusten rekrytoinneista vastaavien henkilöiden ajantasaiset yhteystiedot käyttäjille, koska käyttäjätutkimukseen osallistuneiden ensisijainen työnhakutapa on suora yhteydenotto potentiaaliseen työnantajaan puhelimella tai sähköpostilla.

Koska sivustolla ei ole toiminnallisuutta, esim. yhteydenottolomaketta, jonka käyttöä voitaisiin mitata suhteessa tavoitteeseen, jää terveyskeskusten yhteystietojen kulutus ainoaksi järkeväksi mittariksi. Kulutus tässä yhteydessä voisi tarkoittaa ko. sisältöjen sivulatausten määrää, kuinka moni kävijöistä päätyy ko. sisältösivuille, sivuilla käytettyä aikaa jne.

Seuraavassa taulukossa on purettu tavoitetta ja mahdollisia mittareita tasoittain auki.

Taso Sivuston tavoite Käyttäjän tavoite Mittari
1 Lääkärien ja hammaslääkärien terveyskeskuksiin rekrytoinnin tukeminen ja tehostaminen. Hankkia itselleen sopiva työpaikka. Terveyskeskuksiin työllistyneiden kokonaismäärä suhteessa siihen kuinka moni työllistyi TKrekryn avustamana.
1.1 Lääkärien ja hammaslääkärien työnhakuun liittyvien terveyskeskuksiin tehtyjen yhteydenottojen määrän kasvattaminen. Ottaa yhteyttä kiinnostaviin työnantajiin. Yhteydenottojen määrä.
1.1.1 Sivuston terveyskeskuksen esittelysivujen kulutus / käyttäminen. Yhteystietojen kopioiminen itselle. Esittelysivujen latausten määrä.
1.1.2 Sivuston työpaikkailmoitusten kulutus / käyttäminen. Yhteystietojen kopioiminen itselle. Työpaikkailmoitusten sivulatausten määrä.

Tällä hetkellä vasta viimeisen tason mittaaminen on teknisesti mahdollista. Sivulatausten määrä ei mittarina ole yksiselitteinen eikä meillä ole mahdollista tunnistaa kuuluuko kävijä sivuston kohderyhmään vai ei eli emme tiedä kuka niitä sivulatauksia tekee. Mittarit jäävät mielestäni liian abstraktille tasolle, kun tavoite on se ”toiminnan tehostaminen”.

No ovatko nämä tavoitteet (1.1.1 ja 1.1.2) sitten yksiselitteisiä, mitattavia, toimintaa ohjaavia, olennaisia ja seurattavia? Mielestäni kyllä, mutta mitä mieltä sinä olet?

Ja toinen kysymys kuuluu, että miten muuten tavoitteita voitaisiin jalostaa ja miten mitata? Hyviä ideoita otetaan vastaan!

Raportointia vai web-analytiikkaa

TKrekryn käyttöastetta ja sen kehitystä on ja voidaan seurata perinteisin tunnusluvuin:

# Mittari

2013 keskiarvo / kk

2013 yhteensä

1 Yksilöidyt kävijät

3201

35851

2 Ylläpitotyökalun yksilöidyt kävijät

10

91

3 Työpaikkailmoitusten sivulataukset

865

10375

4 Yksilöityjen työpaikkailmoitusten määrä sivustolla

72

450

5 Aktiivisten terveyskeskusten määrä

65 / 150

(Huom. taulukossa keskiarvot on laskettu Google Analyticsistä kerätyt kuukausittaiset luvut summaamalla ja jakamalla 12:a. 2013 yhteensä on suoraa GA:sta poimittu luku.)

”Entä sitten?”, on oikeutettu kysymys. Mitä nämä luvut kertovat, mitä hyötyä niiden raportoimisesta on ja pitäisikö niitä raportoida alkuunkaan? Ainakin ne kertovat sen miten sivuston käyttöaste kehittyy, kun lukuja verrataan edellisiin ajan jaksoihin. Varsinaisesta web-analytiikasta ollaan vielä kaukana, jos sen tarkoitus on tuottaa kävijäseurantadatan (plus kvalitatiivisen tutkimuksen avulla) pohjalta informaatiota ja siitä edelleen toimintaa ohjaavia oivalluksia (actionable insights) siitä mikä toimii, mikä ei toimi ja miten sivustoa tulisi kehittää eteenpäin.

Kävijäseurantatyökalujen todellinen hyöty piileekin juuri siitä, että niiden avulla voidaan kaivaa johtolankoja käyttäjätutkimuksen ja sivuston jatkokehityksen aiheiksi, mutta ilman osaavaa analyytikkoa niistä on kyseenalaista iloa lähinnä raportointiin. Työkalu kertoo, että kuka tekee ja mitä, mutta harvemmin pelkästään sen avulla saadaan selville miksi. Tämän selvittämiseen tarvitaan sitten kvalitatiivista tutkimusta esim. käytettävyystestien, kyselyiden, haastatteluiden jne. muodossa. Toisaalta kävijäseurantatyökalua voidaan käyttää myös mekaanisen käyttökokemuksen mittaamiseen esim. tehtävien onnistuminen, tehtävien läpimenoajat, käyttäjän kohtaamat virheet jne., mutta niiden avulla ei voida mitata subjektiivista käyttökokemusta tai käyttäjän kokemaa mielihyvää (tai pahaa).

Ja sitten loppuun vielä kysymys: Nyt kun TKrekryä ollaan uudistamassa, niin millaiset kasvutavoitteet em. mainituille tunnusluvuille pitäisi asettaa? Ja hei, nehän olisi pitänyt asettaa ennen projektin käynnistämistä, eikö? Mistä tiedän, että millainen sivusto tulee suunnitella ja toteuttaa, kun en tiedä kuinka paljon parempi sen pitäisi olla vanhaa sivustoa?

Ideaalimaailmassa tavoitteet ja mittarit ovat hyvin mietittyjä ja suunniteltuja, mutta aika moni sivuston uudistusprojekti etenee fiilispohjalta (etenkin pienet infosivustot). Hyviä johtolankoja on siitä mitä parannetaan, mutta tavoitelukujen asettamisen kanssa ollaan vähän niin ja näin. Väitän, että dataan pohjautuvan päätöksenteon kulttuuri ei ole vielä arkipäivää verkkopalveluiden rakentamisessa.

Lisäys 11.04.2014 – Kasvutavoitteet

Kirjoittaessani juttua en näköjään kirjoittanut sitä tähän, että miten ne kasvutavoitteet olisi pitänyt määrittää. Tässä siis siitä vielä muutama virke.

Jokainen investointi pitäisi olla numeroin perusteltavissa oli kyse sitten sivuston suorituskyvyn optimoinnista, käyttöliittymän ilmeen uudistamisesta, uuden markkinointikanavan avaamisesta tai täysremontista. Perusteluksi yleensä kelpaa se, että uudistuksen pitäisi tuottaa enemmän kuin mitä se kuluttaa. Kulut yleensä muodostuvat organisaation sisäisestä ja ulkoa ostamasta työstä, mahdollisista ohjelmistolisensseista ja jotain palvelintilastakin on yleensä maksettava. Tuoton kasvu perustuu vuorostaan siihen, että myydään enemmän (lisää asiakkaita ja isompia kauppoja) tai että säästetään kuluissa.

Verkkokauppojen osalta peli on selvä. Kun tiedetään ostoksen tai transaktio keskihinta, voidaan laskea kuinka paljon keskihintaa ja/tai ostostapahtumien määrää pitää kasvattaa, jotta investointi maksaa itsensä takaisin. B2B-sivuston tarkoitus vuorostaan on usein tuottaa liidejä esim. yhteydenottojen muodossa. Kun organisaatio tietää asiakkaan esim. tilikauden aikana tuottaman liikevaihdon keskiarvon ja sen kuinka monta liidiä tarvitaan että saadaan uusi asiakas, voidaan laskea kuinka paljon tarvitaan lisää liidejä investoinnin perustelemiseksi. Sähköiselle asioinnille, some-jaoille, uutiskirjeiden tilauksille, kommenteille, tiedostojen latauksille jne. jne. voidaan kaikille laskea jonkinlainen arvo tai yksikköhinta minkä ne tuottavat toteutuessaan.

Mutta miten lasketaan arvo sille tapahtumalle, että työpaikkailmoitusta tai yhteystietosivua ladataan yhden kerran? Kuten todettu, niin hyviä ideoita otetaan vastaan!